Ohjelma

Helsingin kaupunginorkesterin residenssisäveltäjä, Islannin taidemusiikin tämän hetken ykkösnimi Anna Thorvaldsdottir (s. 1977) on noussut orkesterimaailman huipulle omaleimaisella tyylillään. Hänen tavaramerkkeihinsä kuuluvat filosofiset otsikot, olevaisuutta käsittelevät aihepiirit sekä voimakkaat sointimassat ja -efektit. Thorvaldsdottirin orkesteri soi suuresti ja saa kuulijan tuntemaan itsensä pieneksi.

Göteborgin ja Islannin sinfoniaorkestereiden tilaama AIŌN on Thorvaldsdottirin laajin teos, nelikymmenminuuttinen matka ajan ulottuvuuksiin. Se hahmottelee käsitteellisen tilan, jossa ajan halki voi liikkua täydellisessä vapaudessa – yhtäaikaisesti eteen ja taakse, kaikista kulmista samalla silmäyksellä tarkastellen.

”Tämä vertaus liittyy useisiin teosta taustoittaviin ajatuksiin”, Thorvaldsdottir sanoo. ”Siihen, miten suhtaudumme elämäämme, ekosysteemiin ja paikkaamme osana suurempaa kokonaisuutta, ja siihen, miten missä tahansa hetkessä olemme yhteydessä sekä menneeseen että tulevaan – emme vain oman elämämme, vaan myös sukupolvien välillä ja niiden tuolla puolen.”

Ensiosa Morphosis (Muodonmuutos) valuu ja kiertyy kohti jotain vääjäämättömästi odottavaa, tuntemattomuudessaan pelottavaa hetkeä. Transcension (Rajan ylitys) hämää pysähtyneisyydellään, jonka taustalla muutos kuitenkin jatkuu – välillä salaa, välillä ilmiselvästi. Entropia (Hajaantuminen) alkaa edellisten yhteenliittymänä, kunnes paalujuntan tavoin tömähtelevä massa jauhaa kaiken tomuksi.

Sauli Zinovjev (s. 1988) nousi suuren yleisön tietoisuuteen orkesteriteoksella Batteria (2016). Tämän jälkeen hän on säveltänyt useita muita orkesteriteoksia sekä soolokonserttoja ja kamarimusiikkia, jota esitetään ympäri maailmaa. Syksyllä 2025 Sinfonia Lahti kantaesitti häneltä tilatun teoksen Fade Out.

Nyt kantaesitettävä sinfonia Taste of Metal (2023–25) on syntynyt Helsingin kaupunginorkesterin, Oslon filharmonikkojen ja Pariisin orkesterin yhteistilauksesta. Säveltäjä kertoo:

”’Parhaimmillaan teoksessa on kaikki. Yhdessä hetkessä koko elämä.’ Tämä ajatus on muovannut lähestymistapaani musiikkiini jo ennen kuin tiesin, että myös ikoninen Gustav Mahler oli päätynyt jokseenkin samankaltaiseen oivallukseen. Halu luoda kokonainen universumi ei ole pelkkä filosofia, vaan voima, joka ajaa luovuuttani suorastaan pakonomaisella intensiteetillä.

Tähänastinen sävellystuotantoni kulminoituu ensimmäiseen sinfoniaani, Taste of Metaliin (Metallin maku). Sävellystä pohjustava inspiraatio kumpuaa Markus Copperin teoksista: hänen läpitunkevat, jännitteiset veistoksensa huokuvat vaaraa, raakaa voimaa ja syvää tietoisuutta ihmiselämän hauraudesta. Samassa hengessä Taste of Metal hohkaa kauneutta ja julmuutta yhtä aikaa. Sinfonia koostuu neljästä osasta low (matala), flow (virtaus), glow (hehku) ja blow (isku), jotka muodostavat kaaren maan syvyyksistä virtaavaan liikkeeseen ja sisäisestä palamisesta räjähtävään purkautumiseen. Teoksen ytimessä metalli ei ole vain ääni, vaan myös paino ja veren karvas vivahde.”

Eva Ollikainen on toiminut Islannin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana vuodesta 2020 lähtien. Tätä ennen hän oli ylikapellimestarina Pohjoismaisessa kamariorkesterissa Ruotsissa (2018–2021). Kuluvalla konserttikaudella 2025–26 Ollikaisen ohjelmaan lukeutuvat ensiesiintymiset muun muassa Münchenin filharmonisen orkesterin, Berliinin radion sinfoniaorkesterin, Oslon filharmonisen orkesterin, Toronton sinfoniaorkesterin ja Japanin NHK-sinfoniaorkesterin kanssa. Vuoden 2026 maaliskuussa Islannin sinfoniaorkesteri lähtee Ollikaisen johdolla kiertueelle Eurooppaan.

Islantilaisorkesterissa Ollikaiselle on syntynyt erityinen suhde Anna Thorvaldsdottirin musiikkiin, jota kapellimestari onkin kantaesittänyt ja levyttänyt ansiokkaasti. Kesän 2025 BBC Proms -festivaalilla Ollikainen johti säveltäjän sellokonserton Before we fall eurooppalaisen kantaesityksen. Ollikaisen Proms-debyytissään (2022) johtaman Thorvaldsdottirin ARCHORAN maailmankantaesitys niitti niin ikään viljalti kehuja.

Ollikainen suoritti kapellimestariopintonsa Sibelius-Akatemiassa Leif Segerstamin ja Jorma Panulan opetuksessa ja voitti 21 vuoden iässä Jorma Panula -kapellimestarikilpailun ensimmäisen palkinnon. Tätä nykyä Ollikainen opettaa itse säännöllisesti orkesterinjohtoa Sibelius-Akatemiassa ja on pitänyt mestarikursseja muun muassa Fiskars Summer Festivalilla sekä Tanskan kuninkaallisessa musiikkikonservatoriossa.

Viime syksynä Daniel Lozakovich ennätti Klaus Mäkelän kanssa Kuninkaallisen Concertgebouw-orkesterin Korean-kiertueelle sekä muun muassa Liverpoolin Kuninkaallisen filharmonisen orkesterin ja Lausannen kamariorkesterin solistivieraaksi. Tänä keväänä Lozakovich on solistina Bremenin saksalaisen kamariorkesterin Euroopan-kiertueella yhdessä orkesterin päävierailijan, kapellimestari Tarmo Peltokosken kanssa. Kevään aikana Lozakovich esittää Tšaikovskin viulukonserton Hannu Linnun johdolla Helsingin lisäksi Lissabonin Gulbenkian-orkesterin kanssa ja Atlantan sinfoniaorkesterin kanssa Nathalie Stutzmannin johdolla.

Lozakovich teki vain 15 vuoden iässä levytyssopimuksen maineikkaan Deutsche Grammophonin kanssa ja on levyttänyt keltaiselle merkille mm. J. S. Bachin, Tšaikovskin ja Beethovenin viulukonsertot. Tätä nykyä viulisti levyttää Warner Classics -merkille. Lozakovichilla on ollut resitaaleja mm. Carnagie Hallissa, Concertgebouw’ssa, Théâtre des Champs-Élysées’ssä ja Zürichin konserttisalissa. Kamarimuusikkona hän on soittanut esimerkiksi Klaus Mäkelän, Yuja Wangin, Martin Fröstin ja Alexandre Kantorowin kanssa. 

Lozakovich suoritti viuluopintonsa Karlsruhen musiikkiakatemiassa professori Josef Rissin opetuksessa, ja hän on voittanut nousukiitoisella urallaan useita palkintoja. Lozakovichilla on käytössään vuoden 1713 ”ex-Sancy” -Stradivarius.

Kun Robert Kajanus perusti orkesterin Helsinkiin kesällä vuonna 1882, hänen kunnianhimoinen suunnitelmansa oli kerätä kaupungin parhaat muusikot ja ulkomailta palkatut soittajat yhteen ja tarjota helsinkiläisille elämyksiä suurten säveltäjien mestariteoksista viikoittaisilla konserteilla 36 soittajan voimin.  

Periaate huippumuusikoiden säännöllisestä orkesteritoiminnasta on pysynyt elinvoimaisena näihin päiviin saakka. Yli 140 toimintavuotensa aikana Helsingin kaupunginorkesteri on kantaesittänyt valtaosan Jean Sibeliuksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän itsensä johdolla ja jatkaa oman aikansa musiikin esittämistä tilaamalla teoksia sekä kansainvälisiltä että kotimaisilta säveltäjiltä. 

Vuosittain yli 110 000 kuulijaa tavoittava, nykyisellään 102 muusikon vahvuinen Helsingin kaupunginorkesteri on kasvanut tärkeäksi osaksi helsinkiläisten kulttuurillista pääomaa. Kaupunginorkesterin työ koskettaa niitäkin, jotka syystä tai toisesta eivät pääse konsertteihin Musiikkitaloon. Kansainvälisten kiertueiden lisäksi orkesteri esiintyy erilaisissa kokoonpanoissa eri puolilla Helsinkiä sekä tarjoaa lapsille ja nuorille esiintymismahdollisuuksia ja tavoittaa erityisryhmiä monipuolisen yleisötyön kautta. Orkesteri on kutsunut nyt jo kolmatta kertaa kokonaisen ikäluokan – tällä kertaa kaikki vuonna 2020 syntyneet helsinkiläislapset – nauttimaan musiikista perheineen seitsemän vuoden ajan orkesterin kummilapsina.   

Verkossa sekä suorina että jälkilähetyksinä nähtävät HKO Screen -konsertit sekä taustoittavat haastattelut tuovat katsojan entistäkin lähemmäksi soivan taideteoksen syntyprosessia. 

Orkesterin ohjelmiston taiteellisesta suunnittelusta vastaa syksystä 2023 alkaen kolmihenkinen taiteellinen johtotiimi, jonka muodostavat ylikapellimestari, taiteellinen johtaja Jukka-Pekka Saraste, päävierailija ja toinen taiteellinen johtaja Pekka Kuusisto ja vuosittain vaihtuva residenssisäveltäjä, joka kaudella 25/26 on säveltäjä Anna Thorvaldsdottir. 

Ammu muita ampiainen
Pistä muita piikkiäinen
Ampiainen, ankerioinen
Älä minua pistä!

Ammu maahan, ammu puuhun
Ammu aidan seipähäseen
Pistä piikkis piruhun
Älä minua pistä!

Tuuless on sinun tupasi
Korvessa sinun kotisi
Lahokannossa kartanos
Älä minua pistä!

Sokkee on isäsi
Sokkee on äitisi
Sokkee sunkin pittää olla
Älä minua pistä!

Eg sendte bod imot himlens hægste,
om hjartesåri mi kunn var lækte.
Eg fekk det svori eg venta på,
det kan ingjen lækje så djupe sår.

Gamlestev after Berit Opheim Versto: omkved from “Draumkvædet”
For månen skin’e,
og vegjine falle so vide.

Stev after Kim Rysstad: “Månestev”
Å månen blenkte å sjynnun tindra,
å alli nokå mitt hjarta hindra.
Å hågt på himlen skin skyin fine,'
mæ gyllte kanta fyrst månen skine.
Sjå kvite rimet på greino henge,
det æ kje venaste lauvet lenge.'
Det æ kje lauvet å blomen fin,
men det æ fagert fyrst månen skin.

Nystev after Kim Rysstad: “I snap my fingers”
I snap my fingers and toss my troubles
Into the wind, as if empty bubbles.
I hum and whistle some catchy strain,
And in a little – I feel no pain.

Lähetin pyynnön taivaan korkeuksiin,
voisiko sydämeni haava parantua.
Sain odottamani vastauksen,
että noin syviä haavoja ei paranna mikään.

Sillä kuu loistaa,
ja polut levittäytyvät kovin laajalle.

Ja kuu loisti ja tähdet tuikkivat,
eikä mikään voinut estää sydäntäni.
Korkealla taivaalla pilvet loistavat,
kultaisin reunoin, kunhan kuu paistaa.
Näe, kuinka valkoinen huurre riippuu oksilla,
Se ei pysy kauaa kauneimpana lehtenä.
Se ei ole lehti eikä hieno kukka,
mutta se on kaunis, kunhan kuu paistaa.

Napsautan sormiani ja heitän murheeni
tuuleen, kuin tyhjinä kuplina.
Hyräilen ja vihellän jotain tarttuvaa sävelmää,
ja pian – en tunne kipua lainkaan.