Ohjelma

Unkarilainen György Kurtág (s. 1926) on yksi 1900-luvun suurista säveltäjistä. Hän on tullut tunnetuksi myös pianistina ja opettajana, ja vuonna 2012 hänelle myönnettiin Jenny ja Antti Wihurin rahaston Sibelius-palkinto.

Kurtágin musiikkia leimaa tiiviys ja pelkistyneisyys: kaikki tarpeellinen sanotaan vain parilla sävelellä ja eleellä. Tästä syystä monet Kurtágin teokset joko ovat fragmentteja tai koostuvat sellaisista. Ken nyt luulee Kurtágin olevan kuiva intellektuelli, erehtyy. Hänen musiikkinsa on ilmaisuvoimaista ja toisinaan vaivihkaisen humoristista.

Berliinin festivaaliviikon tilaama …quasi una fantasia… op 27:1 sai kantaesityksensä lokakuussa 1988. Pianosolisti oli Zoltán Kocsis ja orkesteria johti Péter Eötvös. Otsikko on viittaus Beethovenin pianosonaattiin op 27:1. Itse teos on kuin vain suurella vaivalla mieleen palautuva muistikuva perinteisestä pianokonsertosta. 

Sävellyksen erikoisuus on kamariorkesteri, joka on jaettu ryhmiin eri puolille konserttisalia. Jännittäviä sointikuvia luodaan mm. cimbalomin, nokkahuilun, huuliharppujen ja bongorumpujen avulla. Introduzione mutustelee hiljaisuutta. Presto minaccioso e lamentoso (Wie ein Traumeswirren) on villi scherzo. Recitativo on dramaattinen surumarssi. Aria on sarja unenomaisia kaikuja menneestä. 

Elokuussa 1788 valmistunut C-duuri-sinfonia KV 551 on Mozartin (1756–1791) sinfonioista viimeinen. Säveltäjänuransa tässä vaiheessa hän ei kirjoittanut kunnianhimoista orkesterimusiikkia vain huvin vuoksi. Ja vaikka Mozart oli keisari Leopold II:n kamarisäveltäjä, ei hovi kuitenkaan tilannut muuta kuin kepeitä tansseja. Sinfonia, kuten sitä edeltäneet kaksi sinfoniaa (Es-duuri KV 543 ja g-molli KV 550), on siis todennäköisesti sävelletty tiettyä konserttia tai tilaisuutta ajattelen. Musiikin tutkijat ovat kuitenkin eri mieltä siitä, ehtikö Mozart kuulla C-duuri-sinfoniansa ennen kuolemaansa vai ei. Ehkä teos esitettiin Wienissä heti valmistuttuaan tai Leipzigissä vuonna 1789. Emme tiedä.

Mozartin sinfonioista tämä on suurin ja mahtavin. Nimen Jupiter keksi luultavasti englantilainen impressaari J.P. Salomon. Teos on valoisa ja elämänmyönteinen. Sävellystekninen mestaruus on Mozartin aikalaisiin verrattuna aivan omaa luokkaansa.

Ensimmäisessä osassa (Allegro vivace) herättää huomioita seremoniallinen avausele ja viittaus humoristiseen konserttiaariaan Un bacio di mano (Käsisuudelma) KV 541. Hitaassa osassa (Andante cantabile) on tummia sävyjä, mutta ne eivät ilmaise tragediaa vaan ovat tapa korostaa osassa muutoin vallitsevaa valoisuutta. Menuetti (Allegretto) on rento välisoitto. Finaali (Molto allegro) sisältää erään eurooppalaisen taidemusiikin suurenmoisimmista kontrapunktisista jaksoista, kun peräti viisi eri aiheitta soi päällekkäin.

Viulisti, kapellimestari ja säveltäjä Pekka Kuusisto tunnetaan taiteellisesta vapaudestaan ja tuoreesta lähestymistavastaan ohjelmistoon. Kuusisto on Norjan kamariorkesterin taiteellinen johtaja, Helsingin kaupunginorkesterin päävierailija ja toinen taiteellinen johtaja sekä Göteborgin sinfoniaorkesterin päävierailija. Hän aloittaa Tokyo Metropolitan Symphony Orchestran ylikapellimestarina huhtikuussa 2028. Viimeisimpiin kohokohtiin lukeutuvat muun muassa esiintymiset Mahler Chamber Orchestran, Leipzigin Gewandhaus-orkesterin ja Berliinin filharmonikoiden kanssa. 

Pekka Kuusisto on innokas nykymusiikin ja improvisaation puolestapuhuja. Hän tekee yhteistyötä eri taustoista tulevien taiteilijoiden kanssa ja osallistuu projekteihin, jotka häivyttävät perinteisiä genrerajoja.

Kuusisto soittaa Antonio Stradivarius -viululla, ”ex-Sandars”, Cremona 1695, jonka Anders Sveaas' Charitable Foundation (ASAF) on lainannut hänen käyttöönsä.

Kirill Gerstein (s. 1979) kuuluu pianomaailman kirkkaimpiin tähtiin. Gersteinin hallitsemien tyylien kirjo kattaa niin barokkisarjat, pianokonsertot ja oman aikamme musiikin kuin jazzin ja kabareenkin.

Gerstein valittiin 14-vuotiaana Bostonin Berklee School of Musicin jazz-linjalle kaikkien aikojen nuorimpana oppilaana. Hän jatkoi opintojaan klassisen musiikin puolella mm. New Yorkissa, Madridissa sekä Budapestissa. Gersteinin kansainvälinen läpimurto tapahtui Brahmsin ensimmäisen pianokonsetron parissa Zürichin maineikkaan Tonhalle-orkesterin solistina vuonna 2001. Seuraavana vuonna Gerstein voitti kansainvälisen Arthur Rubinstein -pianokilpailun ensimmäisen palkinnon.

Gersteinin työ nykymusiikin saralla hakee vertaistaan. Hän on tilannut ja kantaesittänyt teoksia mm. Timo Andresilta, Chick Corealta, Alexander Goehrilta, Oliver Knussenilta ja Brad Mehldaulta. Thomas Adésin pianokonserton kantaesityksen Gerstein soitti vuonna 2019 ja on esittänyt teoksen tämän jälkeen yli 60 kertaa. Maaliskuussa 2026 Gerstein kantaesittää Francisco Collin pianokonserton Baijerin radion sinfoniaorkesterin solistina Sir Simon Rattlen johdolla.

Tätä nykyä Kirill Gersteinilla on pianoprofessuurit Berliinin Hanns Eisler -musiikkikorkeakoulussa ja Kronberg-akatemiassa. Gerstein on tuttu vieras helsinkiläisyleisöille: edellisen kerran hän soitti Helsingin kaupunginorkesterin solistina vuonna 2022.

Kun Robert Kajanus perusti orkesterin Helsinkiin kesällä vuonna 1882, hänen kunnianhimoinen suunnitelmansa oli kerätä kaupungin parhaat muusikot ja ulkomailta palkatut soittajat yhteen ja tarjota helsinkiläisille elämyksiä suurten säveltäjien mestariteoksista viikoittaisilla konserteilla 36 soittajan voimin.  

Periaate huippumuusikoiden säännöllisestä orkesteritoiminnasta on pysynyt elinvoimaisena näihin päiviin saakka. Yli 140 toimintavuotensa aikana Helsingin kaupunginorkesteri on kantaesittänyt valtaosan Jean Sibeliuksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän itsensä johdolla ja jatkaa oman aikansa musiikin esittämistä tilaamalla teoksia sekä kansainvälisiltä että kotimaisilta säveltäjiltä. 

Vuosittain yli 110 000 kuulijaa tavoittava, nykyisellään 102 muusikon vahvuinen Helsingin kaupunginorkesteri on kasvanut tärkeäksi osaksi helsinkiläisten kulttuurillista pääomaa. Kaupunginorkesterin työ koskettaa niitäkin, jotka syystä tai toisesta eivät pääse konsertteihin Musiikkitaloon. Kansainvälisten kiertueiden lisäksi orkesteri esiintyy erilaisissa kokoonpanoissa eri puolilla Helsinkiä sekä tarjoaa lapsille ja nuorille esiintymismahdollisuuksia ja tavoittaa erityisryhmiä monipuolisen yleisötyön kautta. Orkesteri on kutsunut nyt jo kolmatta kertaa kokonaisen ikäluokan – tällä kertaa kaikki vuonna 2020 syntyneet helsinkiläislapset – nauttimaan musiikista perheineen seitsemän vuoden ajan orkesterin kummilapsina.   

Verkossa sekä suorina että jälkilähetyksinä nähtävät HKO Screen -konsertit sekä taustoittavat haastattelut tuovat katsojan entistäkin lähemmäksi soivan taideteoksen syntyprosessia. 

Orkesterin ohjelmiston taiteellisesta suunnittelusta vastaa syksystä 2023 alkaen kolmihenkinen taiteellinen johtotiimi, jonka muodostavat ylikapellimestari, taiteellinen johtaja Jukka-Pekka Saraste, päävierailija ja toinen taiteellinen johtaja Pekka Kuusisto ja vuosittain vaihtuva residenssisäveltäjä, joka kaudella 25/26 on säveltäjä Anna Thorvaldsdottir.