Ohjelma

Pianisti Fazıl Say (s. 1970) teki läpimurtonsa säveltäjänä pianokappaleella Black Earth (1997), jota seurasi jättimäinen Nâzim-oratorio (2001). Sayn reilusti yli sadan teoksen joukosta tunnetuin lienee Istanbul Symphony (2009), joka voitti vuonna 2013 tuomariston erikoispalkinnon ECHO Klassik -gaalassa. Sayn suurteoksia yhdistää voimakas tarinallisuus sekä turkkilaistyyliä ja jatsia yhdistävät harmoniat. Loisteliaan soitinnuksen kruunaavat näyttävät lyömäsoitinosuudet. Niin myös seitsemänosaisessa pianokonsertossa Mother Earth (2024). 

Teos syntyi ylellisyystuotejätti Cartierin tilauksesta Osakan 2025 maailmannäyttelyn Naisten paviljongin avajaisiin. Kantaesityksessä Osakan filharmonikoita johti Simone Menezes: ”Mother Earth kertoo kertoo ilmasto- ja ympäristökatastrofista, metsäpaloista ja napajäätiköiden sulamisesta”, Say on sanonut. ”Näyttää siltä, että ihmiset tuhoavat maapallon ja tilanne on hälyttävä – enemmän kuin hälyttävä. Teokseni viesti on täysin kirkas.”

Puolituntinen konsertto maalaa lopunaikojen tunnelmaa paksulla pensselillä. Alussa piano heläyttää ilmoille toivoa herättelevän laulun, joka kulkee pääteemana kauhukuvia vyöryttävän konserton halki: tanner halkeilee ja vyöryvät massat hautaavat alleen kaiken elollisen; metsät katoavat savuna ilmaan ja eläimet parkuvat; meret nousevat tulvina maalle ja joet lakkaavat virtaamasta. Neljättä osaa Interludi ja päätösosaa Postludi varjostavat myös muistot Sayn pianokappaleesta Black Earth.

Sauli Zinovjev (s. 1988) nousi suuren yleisön tietoisuuteen orkesteriteoksella Batteria (2016). Tämän jälkeen hän on säveltänyt useita muita orkesteriteoksia sekä soolokonserttoja ja kamarimusiikkia, jota esitetään ympäri maailmaa. Syksyllä 2025 Sinfonia Lahti kantaesitti häneltä tilatun teoksen Fade Out.

Nyt kantaesitettävä sinfonia Taste of Metal (2023–25) on syntynyt Helsingin kaupunginorkesterin, Oslon filharmonikkojen ja Pariisin orkesterin yhteistilauksesta. Säveltäjä kertoo:

”’Parhaimmillaan teoksessa on kaikki. Yhdessä hetkessä koko elämä.’ Tämä ajatus on muovannut lähestymistapaani musiikkiini jo ennen kuin tiesin, että myös ikoninen Gustav Mahler oli päätynyt jokseenkin samankaltaiseen oivallukseen. Halu luoda kokonainen universumi ei ole pelkkä filosofia, vaan voima, joka ajaa luovuuttani suorastaan pakonomaisella intensiteetillä.

Tähänastinen sävellystuotantoni kulminoituu ensimmäiseen sinfoniaani, Taste of Metaliin (Metallin maku). Sävellystä pohjustava inspiraatio kumpuaa Markus Copperin teoksista: hänen läpitunkevat, jännitteiset veistoksensa huokuvat vaaraa, raakaa voimaa ja syvää tietoisuutta ihmiselämän hauraudesta. Samassa hengessä Taste of Metal hohkaa kauneutta ja julmuutta yhtä aikaa. Sinfonia koostuu neljästä osasta low (matala), flow (virtaus), glow (hehku) ja blow (isku), jotka muodostavat kaaren maan syvyyksistä virtaavaan liikkeeseen ja sisäisestä palamisesta räjähtävään purkautumiseen. Teoksen ytimessä metalli ei ole vain ääni, vaan myös paino ja veren karvas vivahde.”

Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari ja taiteellinen johtaja Jukka-Pekka Saraste (s. 1956) on vakiinnuttanut asemansa yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä kapellimestareista. Heinolassa syntynyt ja viulistina uransa aloittanut Saraste tunnetaan monipuolisuudestaan sekä syvällisestä ja eheästä musiikillisesta näkemyksestään. Sarasteella on erityisen vahva yhteys Beethovenin, Brucknerin, Šostakovitšin, Stravinskin ja Sibeliuksen teoksiin, ja hän on kansainvälisesti tunnustettu Mahler-tulkinnoistaan.

Helsingin kaupunginorkesterin taiteellisen johtoryhmän vetäjänä Saraste korostaa musiikin kulttuurista ja yhteisöllistä merkitystä: ”Sinfoniaorkesteri jaettujen elämysten tuottajana on arvokas ja hieno kokoonpano, jonka laadusta me jokainen orkesterissa haluamme pitää huolta.”

Saraste on työskennellyt Radion sinfoniaorkesterin, Toronton sinfoniaorkesterin, Kölnin WDR-sinfoniaorkesterin, Oslon filharmonikkojen ja Skotlannin kamariorkesterin ylikapellimestarina. Lisäksi hän on säännöllinen vierailija maailman huippuorkesterien johdossa. Saraste on toiminut BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailijana ja johtanut viime konserttikausilla muun muassa Pariisin orkesteria, Lontoon Philharmonia-orkesteria, Zürichin Tonhalle-orkesteria, Berliinin Staatskapellea sekä Clevelandin orkesteria, Bostonin, Chicagon ja San Franciscon sinfoniaorkestereita sekä New Yorkin filharmonikkoja.

Saraste pitää tärkeänä uransa alussa olevien muusikoiden valmennusta ja mentorointia. Hän on perustanut LEAD!-säätiön, jonka kansainvälisiä orkesteriprojekteja on toteutettu muun muassa Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa ja Bulgariassa. Vuonna 2020 hän perusti vuosittaisen Fiskars Summer Festival -tapahtuman foorumiksi sekä suomalaisille että kansainvälisille taiteilijoille, jotta nämä voivat välittää kokemustaan seuraavalle muusikkosukupolvelle.

Jukka-Pekka Saraste on palkittu ansioistaan musiikin alalla Pro Finlandia -mitalilla, säveltaiteen valtionpalkinnolla ja Suomen Leijonan komentajamerkillä.

Kun säveltäjä Aribert Reimann vieraili Ankarassa 1986, hän kuuli sattumalta 16-vuotiaan turkkilaispianistin esiintymisen ja hehkutti pianistiystävälleen David Levinelle: ”Sinun on kuunneltava hänen soittoaan – poika soittaa kuin paholainen!” Fazıl Sayn (s. 1970) ura on kestänyt nyt miltei 30 vuotta, ja sinä aikana hän on koskettanut laajoja yleisöjä ainutlaatuisella ja välittömällä esiintymistyylillään.

Say on esiintynyt orkesterien solistina ja kamarimuusikkona ympäri maailmaa, ja hänen ohjelmistonsa ulottuu Bachista romantiikkaan ja aikamme musiikkiin. Säveltäjänä hän esittää mielellään myös omia teoksiaan, kuten tänäkin iltana. Tähtiviulisti Patricia Kopatchinskajan kanssa Say on esiintynyt ja levyttänyt duona jo pitkään. Muihin Sayn pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat viulisti Maxim Vengerov, sellisti Nikolas Alstaedt, mezzosopraano Marianne Crebassa sekä Minetti- ja Modigliani-kvartetit.

Say on sekä Schleswig-Holsteinin musiikijuhlien että Gstaadin Menuhin-festivaalin residenssitaiteilija konserttikaudella 2025–26, jonka aikana hän esiintyy mm. Camerata Salzburgin ja NDR Radiophilharmonien kanssa. Residenssiin kuuluu myös tilaustöitä säveltäjä-Saylta.

Fazıl Sayn diskografia kattaa yli 50 levyä, joista mainittakoon kriitikoilta kiitosta saanut Beethovenin pianosonaattien kokonaislevytys ja Bachin Goldberg-muunnelmat.

Kun Robert Kajanus perusti orkesterin Helsinkiin kesällä vuonna 1882, hänen kunnianhimoinen suunnitelmansa oli kerätä kaupungin parhaat muusikot ja ulkomailta palkatut soittajat yhteen ja tarjota helsinkiläisille elämyksiä suurten säveltäjien mestariteoksista viikoittaisilla konserteilla 36 soittajan voimin.  

Periaate huippumuusikoiden säännöllisestä orkesteritoiminnasta on pysynyt elinvoimaisena näihin päiviin saakka. Yli 140 toimintavuotensa aikana Helsingin kaupunginorkesteri on kantaesittänyt valtaosan Jean Sibeliuksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän itsensä johdolla ja jatkaa oman aikansa musiikin esittämistä tilaamalla teoksia sekä kansainvälisiltä että kotimaisilta säveltäjiltä. 

Vuosittain yli 110 000 kuulijaa tavoittava, nykyisellään 102 muusikon vahvuinen Helsingin kaupunginorkesteri on kasvanut tärkeäksi osaksi helsinkiläisten kulttuurillista pääomaa. Kaupunginorkesterin työ koskettaa niitäkin, jotka syystä tai toisesta eivät pääse konsertteihin Musiikkitaloon. Kansainvälisten kiertueiden lisäksi orkesteri esiintyy erilaisissa kokoonpanoissa eri puolilla Helsinkiä sekä tarjoaa lapsille ja nuorille esiintymismahdollisuuksia ja tavoittaa erityisryhmiä monipuolisen yleisötyön kautta. Orkesteri on kutsunut nyt jo kolmatta kertaa kokonaisen ikäluokan – tällä kertaa kaikki vuonna 2020 syntyneet helsinkiläislapset – nauttimaan musiikista perheineen seitsemän vuoden ajan orkesterin kummilapsina.   

Verkossa sekä suorina että jälkilähetyksinä nähtävät HKO Screen -konsertit sekä taustoittavat haastattelut tuovat katsojan entistäkin lähemmäksi soivan taideteoksen syntyprosessia. 

Orkesterin ohjelmiston taiteellisesta suunnittelusta vastaa syksystä 2023 alkaen kolmihenkinen taiteellinen johtotiimi, jonka muodostavat ylikapellimestari, taiteellinen johtaja Jukka-Pekka Saraste, päävierailija ja toinen taiteellinen johtaja Pekka Kuusisto ja vuosittain vaihtuva residenssisäveltäjä, joka kaudella 25/26 on säveltäjä Anna Thorvaldsdottir.