Ohjelma

Gustav Mahlerin (1860–1911) tunnetun toteamuksen mukaan sinfonian tulee sisältää koko maailma. Tämän estetiikan paras ja myös äärimmäisin ilmentymä on Mahlerin kolmas sinfonia. Se on säveltäjänsä pisin teos – n. 100 minuuttia pitkä – ja sisältää peräti kuusi osaa. Jo muutenkin suureen orkesterikoneistoon kuuluu myös laulusolisti, naiskuoro ja lapsikuoro. 

Sinfonia syntyi eri vaiheissa monen vuoden aikana. Se sai kantaesityksensä Krefeldissä kesällä 1902 Mahlerin johdolla ja oli suuri menestys. Osilla oli alun perin otsikot, jotka Mahler myöhemmin poisti: 1. Pan herää, kesä marssii sisään, 2. Mitä niityn kukat minulle kertovat, 3. Mitä metsän eläimet minulle kertovat, 4. Mitä ihminen minulle kertoo, 5. Mitä enkelit minulle kertovat ja 6. Mitä rakkaus minulle kertoo. Otsikkojen valossa ymmärtää sinfonian kuvaavan henkistä prosessia, joka alkaa konkreettisesta maailmasta ja päättyy ei-materialistiseen ulottuvuuteen. 

Laaja ensimmäinen osa on sarja dramaattisia ja riemukkaita marsseja. Toinen osa on herkkä menuetti. Kolmas osa on scherzo jonka kaksi kertaa keskeyttää nostalgisesti unelmoiva ”postitorvi” (esityksissä yleensä flyygelitorvi tai trumpetti). 

Neljännessä osassa sinfoniaan tulee mukaan ihmisääni, joka laulaa runon Nietzschen kirjasta Näin puhui Zarathustra. Viidennessä osassa lapset laulavat taivaan valtakunnasta. Naivistinen teksti on peräisin kansanrunokokoelmasta Pojan ihmetorvi. Finaali on valtava adagio, joka lopussa syleilee maailmankaikkeutta. 

Sauli Zinovjev (s. 1988) nousi suuren yleisön tietoisuuteen orkesteriteoksella Batteria (2016). Tämän jälkeen hän on säveltänyt useita muita orkesteriteoksia sekä soolokonserttoja ja kamarimusiikkia, jota esitetään ympäri maailmaa. Syksyllä 2025 Sinfonia Lahti kantaesitti häneltä tilatun teoksen Fade Out.

Nyt kantaesitettävä sinfonia Taste of Metal (2023–25) on syntynyt Helsingin kaupunginorkesterin, Oslon filharmonikkojen ja Pariisin orkesterin yhteistilauksesta. Säveltäjä kertoo:

”’Parhaimmillaan teoksessa on kaikki. Yhdessä hetkessä koko elämä.’ Tämä ajatus on muovannut lähestymistapaani musiikkiini jo ennen kuin tiesin, että myös ikoninen Gustav Mahler oli päätynyt jokseenkin samankaltaiseen oivallukseen. Halu luoda kokonainen universumi ei ole pelkkä filosofia, vaan voima, joka ajaa luovuuttani suorastaan pakonomaisella intensiteetillä.

Tähänastinen sävellystuotantoni kulminoituu ensimmäiseen sinfoniaani, Taste of Metaliin (Metallin maku). Sävellystä pohjustava inspiraatio kumpuaa Markus Copperin teoksista: hänen läpitunkevat, jännitteiset veistoksensa huokuvat vaaraa, raakaa voimaa ja syvää tietoisuutta ihmiselämän hauraudesta. Samassa hengessä Taste of Metal hohkaa kauneutta ja julmuutta yhtä aikaa. Sinfonia koostuu neljästä osasta low (matala), flow (virtaus), glow (hehku) ja blow (isku), jotka muodostavat kaaren maan syvyyksistä virtaavaan liikkeeseen ja sisäisestä palamisesta räjähtävään purkautumiseen. Teoksen ytimessä metalli ei ole vain ääni, vaan myös paino ja veren karvas vivahde.”

Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari ja taiteellinen johtaja Jukka-Pekka Saraste (s. 1956) on vakiinnuttanut asemansa yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä kapellimestareista. Heinolassa syntynyt ja viulistina uransa aloittanut Saraste tunnetaan monipuolisuudestaan sekä syvällisestä ja eheästä musiikillisesta näkemyksestään. Sarasteella on erityisen vahva yhteys Beethovenin, Brucknerin, Šostakovitšin, Stravinskin ja Sibeliuksen teoksiin, ja hän on kansainvälisesti tunnustettu Mahler-tulkinnoistaan.

Helsingin kaupunginorkesterin taiteellisen johtoryhmän vetäjänä Saraste korostaa musiikin kulttuurista ja yhteisöllistä merkitystä: ”Sinfoniaorkesteri jaettujen elämysten tuottajana on arvokas ja hieno kokoonpano, jonka laadusta me jokainen orkesterissa haluamme pitää huolta.”

Saraste on työskennellyt Radion sinfoniaorkesterin, Toronton sinfoniaorkesterin, Kölnin WDR-sinfoniaorkesterin, Oslon filharmonikkojen ja Skotlannin kamariorkesterin ylikapellimestarina. Lisäksi hän on säännöllinen vierailija maailman huippuorkesterien johdossa. Saraste on toiminut BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailijana ja johtanut viime konserttikausilla muun muassa Pariisin orkesteria, Lontoon Philharmonia-orkesteria, Zürichin Tonhalle-orkesteria, Berliinin Staatskapellea sekä Clevelandin orkesteria, Bostonin, Chicagon ja San Franciscon sinfoniaorkestereita sekä New Yorkin filharmonikkoja.

Saraste pitää tärkeänä uransa alussa olevien muusikoiden valmennusta ja mentorointia. Hän on perustanut LEAD!-säätiön, jonka kansainvälisiä orkesteriprojekteja on toteutettu muun muassa Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa ja Bulgariassa. Vuonna 2020 hän perusti vuosittaisen Fiskars Summer Festival -tapahtuman foorumiksi sekä suomalaisille että kansainvälisille taiteilijoille, jotta nämä voivat välittää kokemustaan seuraavalle muusikkosukupolvelle.

Jukka-Pekka Saraste on palkittu ansioistaan musiikin alalla Pro Finlandia -mitalilla, säveltaiteen valtionpalkinnolla ja Suomen Leijonan komentajamerkillä.

Skotlantilainen mezzosopraano Karen Cargill on ylistetty vieras kansainvälisillä oopperanäyttämöillä Lontoon Covent Gardenista New Yorkin Metropolitan-oopperaan ja Berliinin Deutsche Operista Glyndebournen festivaalille. 

Hänen ääntään kuullaan usein myös konserttilavoilla maailman huippuorkesterien kanssa. Cargill tunnetaan erityisesti Mahler-tulkinnoistaan, ja hän laulaa solistina säännöllisesti muun muassa Sir Simon Rattlen, Daniel Hardingin, Yannick Nézet-Séguinin, Robin Ticciatin, Rafael Payaren ja Edward Gardnerin johdolla. Lied-laulajana Cargill esiintyy vakituisen resitaalipartnerinsa pianisti Simon Lepperin kanssa.

Cargillin kuluvan kauden oopperarooleihin lukeutuvat Bartókin Herttua Siniparran linnan Judit Canadian Opera Companyn produktiossa sekä Straussin Arabellan Adelaide Metropolitan-oopperassa. Cargill on laulanut hiljattain myös Debussyn Pelléas et Mélisanden Genevièven roolin Ryan Wigglesworthin ja BBC Scottish Symphony Orchestran kanssa sekä Wagnerin Jumalten tuhon Waltrauten roolin Patrick Hahnen ja Wuppertalin sinfoniaorkesterin kanssa. Kesäkuun alussa Cargill laulaa Bergenin filharmonisen orkesterin solistina Esa-Pekka Salosen johdolla Mahlerin toisessa sinfoniassa.

Cargill toimii National Girls’ Choir of Scotland -kuoron suojelijana ja lauloi kuningas Charles III:n kruunajaisia seuranneessa kansallisessa kiitos- ja vihkimyspalveluksessa vuonna 2023.

Cantores Minores (per. 1952) on Suomen suurin ja ammattimaisin poikakuoro ja kuorokoulu. Kuoro on kuuluisa erityisesti J.S. Bachin suurten kirkkomusiikkiteosten produktioistaan ja ammentaa inspiraationsa vahvasti saksalaisesta luterilaisesta poikakuorotraditiosta. Vuosittain kuoron toiminnassa on mukana yli 400 poikaa ja nuorta miestä. Cantores Minores -toiminnan tavoitteena on tarjota lapsille ja varhaisnuorille vakaa ja yhteisöllinen musiikkikasvatuspaikka. Kuoro on saanut työstään merkittävää tunnustusta: 2014 Suomen valtion musiikkitoimikunnan myöntämä Musiikin Valtionpalkinto ja 2022 Martti Talvela -säätiön stipendi. 

Cantores Minores esiintyy kotimaansa lisäksi myös ulkomailla. Kuoro on tehnyt 72 suurta konserttikiertuetta mm. Intiaan, Japaniin, Yhdysvaltoihin ja 23 Euroopan maahan. Vuonna 2027 kuoro juhlistaa perustamisensa 75-juhlavuotta useilla eri projekteilla niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Cantores Minores -poikakuoron taiteellisena johtajana ja CM-musiikkiopiston rehtorina on toiminut vuodesta 2005 lähtien professori Hannu Norjanen. 

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb ovat kuoron koko toiminnan ja matkojen pysyviä suojelijoita.

Musiikkitalon kuoro on sinfoniakuoro, johon kuuluu noin 130 laulajaa. Kuoro harjoittelee ja konsertoi Helsingin Musiikkitalossa ja tekee tiivistä yhteistyötä talon päätoimijoiden Helsingin kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kanssa. Kuoro on perustettu vuonna 2011, ja sen taiteellisena johtajana on vuodesta 2017 lähtien toiminut kuoronjohdon professori Nils Schweckendiek.

Musiikkitalon kuoron ohjelmisto kattaa keskeiset sinfoniset kuoro- ja orkesteriteokset unohtamatta oman aikamme musiikkia. Kuoron a cappella -ohjelmisto muodostuu suurelle kuorolle sävelletystä musiikista. Kuoro pystyy tarpeen mukaan muuntautumaan myös nais- tai mieskuoroksi.

Kuoro konsertoi aktiivisesti pitäen vuosittain kahdeksasta kymmeneen konserttia pääasiassa Musiikkitalon konserttisalissa, mutta myös muilla festivaaleilla ja ulkomailla. Kuoro on vieraillut Ranskassa vuonna 2023 Orchestre de Paris’n kanssa sekä Britanniassa vuonna 2024 Cambridge University Symphony Chorusin vieraana. Kuoro on levyttänyt Einojuhani Rautavaaran teoksen Balada ja osia oopperasta Rasputin John Storgårdsin johdolla Helsingin kaupunginorkesterin kanssa sekä Edward Elgarin Gerontiuksen unen Nicholas Collonin johdolla Radion sinfoniaorkesterin kanssa.

Kun säveltäjä Aribert Reimann vieraili Ankarassa 1986, hän kuuli sattumalta 16-vuotiaan turkkilaispianistin esiintymisen ja hehkutti pianistiystävälleen David Levinelle: ”Sinun on kuunneltava hänen soittoaan – poika soittaa kuin paholainen!” Fazıl Sayn (s. 1970) ura on kestänyt nyt miltei 30 vuotta, ja sinä aikana hän on koskettanut laajoja yleisöjä ainutlaatuisella ja välittömällä esiintymistyylillään.

Say on esiintynyt orkesterien solistina ja kamarimuusikkona ympäri maailmaa, ja hänen ohjelmistonsa ulottuu Bachista romantiikkaan ja aikamme musiikkiin. Säveltäjänä hän esittää mielellään myös omia teoksiaan, kuten tänäkin iltana. Tähtiviulisti Patricia Kopatchinskajan kanssa Say on esiintynyt ja levyttänyt duona jo pitkään. Muihin Sayn pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat viulisti Maxim Vengerov, sellisti Nikolas Alstaedt, mezzosopraano Marianne Crebassa sekä Minetti- ja Modigliani-kvartetit.

Say on sekä Schleswig-Holsteinin musiikijuhlien että Gstaadin Menuhin-festivaalin residenssitaiteilija konserttikaudella 2025–26, jonka aikana hän esiintyy mm. Camerata Salzburgin ja NDR Radiophilharmonien kanssa. Residenssiin kuuluu myös tilaustöitä säveltäjä-Saylta.

Fazıl Sayn diskografia kattaa yli 50 levyä, joista mainittakoon kriitikoilta kiitosta saanut Beethovenin pianosonaattien kokonaislevytys ja Bachin Goldberg-muunnelmat.

Kun säveltäjä Aribert Reimann vieraili Ankarassa 1986, hän kuuli sattumalta 16-vuotiaan turkkilaispianistin esiintymisen ja hehkutti pianistiystävälleen David Levinelle: ”Sinun on kuunneltava hänen soittoaan – poika soittaa kuin paholainen!” Fazıl Sayn (s. 1970) ura on kestänyt nyt miltei 30 vuotta, ja sinä aikana hän on koskettanut laajoja yleisöjä ainutlaatuisella ja välittömällä esiintymistyylillään.

Say on esiintynyt orkesterien solistina ja kamarimuusikkona ympäri maailmaa, ja hänen ohjelmistonsa ulottuu Bachista romantiikkaan ja aikamme musiikkiin. Säveltäjänä hän esittää mielellään myös omia teoksiaan, kuten tänäkin iltana. Tähtiviulisti Patricia Kopatchinskajan kanssa Say on esiintynyt ja levyttänyt duona jo pitkään. Muihin Sayn pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat viulisti Maxim Vengerov, sellisti Nikolas Alstaedt, mezzosopraano Marianne Crebassa sekä Minetti- ja Modigliani-kvartetit.

Say on sekä Schleswig-Holsteinin musiikijuhlien että Gstaadin Menuhin-festivaalin residenssitaiteilija konserttikaudella 2025–26, jonka aikana hän esiintyy mm. Camerata Salzburgin ja NDR Radiophilharmonien kanssa. Residenssiin kuuluu myös tilaustöitä säveltäjä-Saylta.

Fazıl Sayn diskografia kattaa yli 50 levyä, joista mainittakoon kriitikoilta kiitosta saanut Beethovenin pianosonaattien kokonaislevytys ja Bachin Goldberg-muunnelmat.

Kun säveltäjä Aribert Reimann vieraili Ankarassa 1986, hän kuuli sattumalta 16-vuotiaan turkkilaispianistin esiintymisen ja hehkutti pianistiystävälleen David Levinelle: ”Sinun on kuunneltava hänen soittoaan – poika soittaa kuin paholainen!” Fazıl Sayn (s. 1970) ura on kestänyt nyt miltei 30 vuotta, ja sinä aikana hän on koskettanut laajoja yleisöjä ainutlaatuisella ja välittömällä esiintymistyylillään.

Say on esiintynyt orkesterien solistina ja kamarimuusikkona ympäri maailmaa, ja hänen ohjelmistonsa ulottuu Bachista romantiikkaan ja aikamme musiikkiin. Säveltäjänä hän esittää mielellään myös omia teoksiaan, kuten tänäkin iltana. Tähtiviulisti Patricia Kopatchinskajan kanssa Say on esiintynyt ja levyttänyt duona jo pitkään. Muihin Sayn pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat viulisti Maxim Vengerov, sellisti Nikolas Alstaedt, mezzosopraano Marianne Crebassa sekä Minetti- ja Modigliani-kvartetit.

Say on sekä Schleswig-Holsteinin musiikijuhlien että Gstaadin Menuhin-festivaalin residenssitaiteilija konserttikaudella 2025–26, jonka aikana hän esiintyy mm. Camerata Salzburgin ja NDR Radiophilharmonien kanssa. Residenssiin kuuluu myös tilaustöitä säveltäjä-Saylta.

Fazıl Sayn diskografia kattaa yli 50 levyä, joista mainittakoon kriitikoilta kiitosta saanut Beethovenin pianosonaattien kokonaislevytys ja Bachin Goldberg-muunnelmat.

Kun säveltäjä Aribert Reimann vieraili Ankarassa 1986, hän kuuli sattumalta 16-vuotiaan turkkilaispianistin esiintymisen ja hehkutti pianistiystävälleen David Levinelle: ”Sinun on kuunneltava hänen soittoaan – poika soittaa kuin paholainen!” Fazıl Sayn (s. 1970) ura on kestänyt nyt miltei 30 vuotta, ja sinä aikana hän on koskettanut laajoja yleisöjä ainutlaatuisella ja välittömällä esiintymistyylillään.

Say on esiintynyt orkesterien solistina ja kamarimuusikkona ympäri maailmaa, ja hänen ohjelmistonsa ulottuu Bachista romantiikkaan ja aikamme musiikkiin. Säveltäjänä hän esittää mielellään myös omia teoksiaan, kuten tänäkin iltana. Tähtiviulisti Patricia Kopatchinskajan kanssa Say on esiintynyt ja levyttänyt duona jo pitkään. Muihin Sayn pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat viulisti Maxim Vengerov, sellisti Nikolas Alstaedt, mezzosopraano Marianne Crebassa sekä Minetti- ja Modigliani-kvartetit.

Say on sekä Schleswig-Holsteinin musiikijuhlien että Gstaadin Menuhin-festivaalin residenssitaiteilija konserttikaudella 2025–26, jonka aikana hän esiintyy mm. Camerata Salzburgin ja NDR Radiophilharmonien kanssa. Residenssiin kuuluu myös tilaustöitä säveltäjä-Saylta.

Fazıl Sayn diskografia kattaa yli 50 levyä, joista mainittakoon kriitikoilta kiitosta saanut Beethovenin pianosonaattien kokonaislevytys ja Bachin Goldberg-muunnelmat.

Kun säveltäjä Aribert Reimann vieraili Ankarassa 1986, hän kuuli sattumalta 16-vuotiaan turkkilaispianistin esiintymisen ja hehkutti pianistiystävälleen David Levinelle: ”Sinun on kuunneltava hänen soittoaan – poika soittaa kuin paholainen!” Fazıl Sayn (s. 1970) ura on kestänyt nyt miltei 30 vuotta, ja sinä aikana hän on koskettanut laajoja yleisöjä ainutlaatuisella ja välittömällä esiintymistyylillään.

Say on esiintynyt orkesterien solistina ja kamarimuusikkona ympäri maailmaa, ja hänen ohjelmistonsa ulottuu Bachista romantiikkaan ja aikamme musiikkiin. Säveltäjänä hän esittää mielellään myös omia teoksiaan, kuten tänäkin iltana. Tähtiviulisti Patricia Kopatchinskajan kanssa Say on esiintynyt ja levyttänyt duona jo pitkään. Muihin Sayn pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat viulisti Maxim Vengerov, sellisti Nikolas Alstaedt, mezzosopraano Marianne Crebassa sekä Minetti- ja Modigliani-kvartetit.

Say on sekä Schleswig-Holsteinin musiikijuhlien että Gstaadin Menuhin-festivaalin residenssitaiteilija konserttikaudella 2025–26, jonka aikana hän esiintyy mm. Camerata Salzburgin ja NDR Radiophilharmonien kanssa. Residenssiin kuuluu myös tilaustöitä säveltäjä-Saylta.

Fazıl Sayn diskografia kattaa yli 50 levyä, joista mainittakoon kriitikoilta kiitosta saanut Beethovenin pianosonaattien kokonaislevytys ja Bachin Goldberg-muunnelmat.

Kun säveltäjä Aribert Reimann vieraili Ankarassa 1986, hän kuuli sattumalta 16-vuotiaan turkkilaispianistin esiintymisen ja hehkutti pianistiystävälleen David Levinelle: ”Sinun on kuunneltava hänen soittoaan – poika soittaa kuin paholainen!” Fazıl Sayn (s. 1970) ura on kestänyt nyt miltei 30 vuotta, ja sinä aikana hän on koskettanut laajoja yleisöjä ainutlaatuisella ja välittömällä esiintymistyylillään.

Say on esiintynyt orkesterien solistina ja kamarimuusikkona ympäri maailmaa, ja hänen ohjelmistonsa ulottuu Bachista romantiikkaan ja aikamme musiikkiin. Säveltäjänä hän esittää mielellään myös omia teoksiaan, kuten tänäkin iltana. Tähtiviulisti Patricia Kopatchinskajan kanssa Say on esiintynyt ja levyttänyt duona jo pitkään. Muihin Sayn pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat viulisti Maxim Vengerov, sellisti Nikolas Alstaedt, mezzosopraano Marianne Crebassa sekä Minetti- ja Modigliani-kvartetit.

Say on sekä Schleswig-Holsteinin musiikijuhlien että Gstaadin Menuhin-festivaalin residenssitaiteilija konserttikaudella 2025–26, jonka aikana hän esiintyy mm. Camerata Salzburgin ja NDR Radiophilharmonien kanssa. Residenssiin kuuluu myös tilaustöitä säveltäjä-Saylta.

Fazıl Sayn diskografia kattaa yli 50 levyä, joista mainittakoon kriitikoilta kiitosta saanut Beethovenin pianosonaattien kokonaislevytys ja Bachin Goldberg-muunnelmat.

Kun Robert Kajanus perusti orkesterin Helsinkiin kesällä vuonna 1882, hänen kunnianhimoinen suunnitelmansa oli kerätä kaupungin parhaat muusikot ja ulkomailta palkatut soittajat yhteen ja tarjota helsinkiläisille elämyksiä suurten säveltäjien mestariteoksista viikoittaisilla konserteilla 36 soittajan voimin.  

Periaate huippumuusikoiden säännöllisestä orkesteritoiminnasta on pysynyt elinvoimaisena näihin päiviin saakka. Yli 140 toimintavuotensa aikana Helsingin kaupunginorkesteri on kantaesittänyt valtaosan Jean Sibeliuksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän itsensä johdolla ja jatkaa oman aikansa musiikin esittämistä tilaamalla teoksia sekä kansainvälisiltä että kotimaisilta säveltäjiltä. 

Vuosittain yli 110 000 kuulijaa tavoittava, nykyisellään 102 muusikon vahvuinen Helsingin kaupunginorkesteri on kasvanut tärkeäksi osaksi helsinkiläisten kulttuurillista pääomaa. Kaupunginorkesterin työ koskettaa niitäkin, jotka syystä tai toisesta eivät pääse konsertteihin Musiikkitaloon. Kansainvälisten kiertueiden lisäksi orkesteri esiintyy erilaisissa kokoonpanoissa eri puolilla Helsinkiä sekä tarjoaa lapsille ja nuorille esiintymismahdollisuuksia ja tavoittaa erityisryhmiä monipuolisen yleisötyön kautta. Orkesteri on kutsunut nyt jo kolmatta kertaa kokonaisen ikäluokan – tällä kertaa kaikki vuonna 2020 syntyneet helsinkiläislapset – nauttimaan musiikista perheineen seitsemän vuoden ajan orkesterin kummilapsina.   

Verkossa sekä suorina että jälkilähetyksinä nähtävät HKO Screen -konsertit sekä taustoittavat haastattelut tuovat katsojan entistäkin lähemmäksi soivan taideteoksen syntyprosessia. 

Orkesterin ohjelmiston taiteellisesta suunnittelusta vastaa syksystä 2023 alkaen kolmihenkinen taiteellinen johtotiimi, jonka muodostavat ylikapellimestari, taiteellinen johtaja Jukka-Pekka Saraste, päävierailija ja toinen taiteellinen johtaja Pekka Kuusisto ja vuosittain vaihtuva residenssisäveltäjä, joka kaudella 25/26 on säveltäjä Anna Thorvaldsdottir.