Program

Som tonsättare gjorde pianist Fazıl Say (f. 1970) sitt genombrott med pianostycket Black Earth (1997), följt av det monumentala oratoriet Nâzim (2001). Det mest kända av Says över hundra verk torde vara Istanbul Symphony (2009) som år 2013 tilldelades juryn specialpris på ECHO Klassik- galan. Alla Says stora verk är starkt narrativa, stilistiskt turkiska och till sin  harmonik jazziga. I den briljanta orkestreringen noterar man de slående partierna för  slaginstrument. Dessa drag finner man i även pianokonserten Mother Earth (2024).

Verket skrevs på beställning av lyxfirman Cartier för öppningen av Damernas paviljong på världsutställningen i Osaka 2025. I uruppförandet dirigerades Osakas filharmoniker av Simone Menezes. Say säger: ”Mother Earth berättar om klimat- och miljökatastrofer, skogsbränder och den arktiska isens smältande. Människan förstör Jorden och situationen är alarmerande – mer än alarmerande. Verkets budskap är kristallklart.”

Pianokonserten har sju satser och är en halvtimme lång. Den målar med bred pensel upp den yttersta tidens stämningar. I början presenterar pianot en sång som väcker hopp, och går som ett huvudtema genom verkets ymniga skräckvisioner. Marken spricker och jordskred begraver allt liv, skog går upp i luften som rök och djuren skriker. Havet svämmar över och floder upphör att strömma. Den fjärde satsen Interludium och den sista satsen Postludium skuggas av minnen av pianostycket Black Earth.

Sauli Zinovjev (f. 1988) blev bekant för den stora publiken med orkesterverket Batteria (2016). Sedan dess har han skrivit flera andra orkesterverk samt solokonserter och kammarmusik som framförs jorden runt. Hösten 2025 uruppförde Sinfonia Lahti det av honom beställda verket Fade Out.

Ikväll uruppförs symfonin Taste of Metal (2023–25) som är skriven på sambeställning av HSO, Oslos filharmoniker och Paris orkester. Tonsättaren berättar:

”’Som bäst innehåller ett verk allt. I ett ögonblick finns ett helt liv’. Denna tanke har format min musikinställning redan före jag visste att även den ikoniske Gustav Mahler hade kommit till ungefär samma slutsats. Att önska skapa ett helt universum är inte bara ett uttryck för en filosofi utan den kraft som styr mitt komponerade med en nästan tvångsmässig intensitet.

Mitt komponerande så här långt kulminerar i min första symfoni, Taste of Metal (Smak av metall).

Verket är inspirerat av Markus Coppers genomträngande, spänningsfyllda skulpturer som utstrålar fara, rå styrka och djupa insikter i människolivets skörhet. I samma anda utstrålar Taste of Metal både skönhet och grymhet. Symfonin har fyra satser: low (låg), flow (flöde), glow (glöd) och blow (slag). Satserna skapar en båge som går från ett underjordiskt flöde och inre lågor till ett explosivt utbrott. I verkets kärna är metall inte endast ett ljud, det är även en tyngd och en bitter nyans av blod.”

Helsingfors stadsorkesters chefdirigent och konstnärliga ledare Jukka-Pekka Saraste (f. 1956) har etablerat sig som en av sin generations mest betydande dirigenter. Saraste föddes i Heinola och inledde sin musikerbana som violinist. Saraste är känd för sin mångsidighet och sina djupa och homogena musikaliska visioner. Han känner starkt för musik av framförallt Beethoven, Bruckner, Sjostakovitj, Stravinsky och Sibelius. Han är internationellt känd för sina Mahler-tolkningar. 

Som ledare för Helsingfors stadsorkesters konstnärliga ledarteam betonar Saraste musikens roll för samhälle och individ: ”En symfoniorkester är en fin och värdefull institution som skapar upplevelser alla kan ta del av. Vi alla i orkestern vill bidra till att hålla kvaliteten hög.” 

Saraste har arbetat som Radions symfoniorkesters, Torontos symfoniorkesters, WDR-symfoniorkesterns, Oslo filharmonikers och Skottlands kammarorkesters chefdirigent. Han gästar regelbundet topporkestrar jorden runt. Han har varit BBC:s symfoniorkesters första gästdirigent. Under de senaste konsertsäsongerna har han dirigerat bland annat Paris orkester, Philharmonia Orchestra i London, Tonhalle-Orchester Zürich, Staatskapelle Berlin, Clevelands orkester, Bostons, Chicagos och San Fransiscos symfoniker samt New Yorks filharmoniker. 

Att arbeta med och fungera som mentor för unga musiker står Saraste nära. Han har grundat LEAD!-stiftelsen vars internationella orkesterprojekt har förverkligats i bland annat Sverige, Schweiz, Tyskland och Bulgarien. År 2020 grundade han Fiskars Summer Festival. Det årliga evenemanget utgör ett forum i vilket såväl finländska som internationella artister kan förmedla sina erfarenheter till nästa musikergeneration. 

För sina insatser inom musiken har Saraste tilldelats Pro Finlandia-medaljen, tonkonstens statspris och Finlands Lejons kommendörstecken. 

Den skotska mezzosopranen Karen Cargill är en hyllad gäst på internationella operascener från Covent Garden i London och Metropolitan i New York till Deutsche Oper Berlin och festivalen i Glyndebourne.

Cargill uppträder regelbundet på även konsertestrader, ofta i samarbete med världens topporkestrar. Hon är känd för framförallt sina Mahler-tolkningar och har uppträtt under ledning av bl.a. Sir Simon Rattle, Daniel Harding, Yannick Nézet-Séguin, Robin Ticciati, Rafael Payare och Edward Gardner. Som liedsångerska uppträder Cargill med sin recitalpartner, pianist Simon Lepper.

Till operarollerna under denna säsong hör Judith i Canadian Opera Companys uppsättning av Bartóks Riddar Blåskäggs borg och Adelaide i Metropolitans uppsättning av Strauss Arabella. Cargill har på sistone sjungit även Genevieve i Debussys Pelléas et Mélisande tillsammans med Ryan Wigglesworth och BBC Scottish Symphony Orchestra samt Waltraute i Wagners Ragnarök tillsammans med Patrick Hahne och Wuppertals symfoniorkester. I början av juni är Cargill solist i Mahlers andra symfoni då den framförs av Bergens filharmoniker under ledning av Esa-Pekka Salonen.

Cargill är Patron of National Girls’ Choir of Scotland. År 2023 sjöng hon på den nationella tacksägelsegudstjänst som följde kröningen av Charles III.

Cantores Minores (grundad 1952) är Finlands största och mest professionella gosskör och körskola. Kören är särskilt känd för sina produktioner av stora kyrkomusikverk av J.S. Bach och hämtar starkt sin inspiration från den tyska lutherska gosskörstraditionen. Över 400 pojkar och unga män deltar i körens verksamhet varje år. Målsättningen med detta är att tillhandahålla en stabil och gemensam musikundervisningsplattform för barn och ungdomar. Kören har fått betydande erkännanden: 2014 Statens musikutskottens Statens musikpris och 2022 ett stipendium från stiftelsen Martti Talvela.

Cantores Minores uppträder inte bara i sitt hemland utan även utomlands. Kören har gjort 72 större konsertturnéer till bland annat Indien, Japan, USA och 23 europeiska länder. År 2027 firar kören sitt 75-årsjubileum med flera olika projekt både nationellt och internationellt.

Sedan 2005 är professor Hannu Norjanen konstnärlig ledare för Cantores Minores gosskören och rektor för CM musikinstitutet.

Republikens president Alexander Stubb och fru Suzanne Innes-Stubb är permanenta beskyddare av körens hela verksamhet.

Musikhusets kör är en symfonikör bestående av ca 130 sångare. Kören övar och konserterar i Musikhuset i Helsingfors och idkar ett frekvent samarbete med Musikhusets huvudaktörer Helsingfors stadsorkester, Radions symfoniorkester och Konstuniversitetets Sibelius-Akademi. Kören är grundad år 2011. Sedan år 2017 är körens konstnärliga ledare professor i körßdirigering, dirigent Nils Schweckendiek. 

Musikhusets körs repertoar består av symfoniska kör- och orkesterverk samt a cappella-verk för stor kör. Kören uppträder flera gånger i året i Musikhusets konsertsal. Den uppträder dessutom på betydande inhemska musikfestspel samt utomlands. 

Hösten 2023 konserterade kören i Paris i samarbete med Orchestre de Paris och sommaren 2024 i Storbritannien på inbjudan av Cambridge University Symphony Chorus. Under ledning av John Storgårds har kören och Helsingfors stadsorkester spelat in Einojuhani Rautavaaras Balada och delar ur operan Rasputin. Tillsammans med Nicholas Collon och Radions symfoniorkester har kören spelat in Edward Elgars The Dream of Gerontius. 

Kun säveltäjä Aribert Reimann vieraili Ankarassa 1986, hän kuuli sattumalta 16-vuotiaan turkkilaispianistin esiintymisen ja hehkutti pianistiystävälleen David Levinelle: ”Sinun on kuunneltava hänen soittoaan – poika soittaa kuin paholainen!” Fazıl Sayn (s. 1970) ura on kestänyt nyt miltei 30 vuotta, ja sinä aikana hän on koskettanut laajoja yleisöjä ainutlaatuisella ja välittömällä esiintymistyylillään.

Say on esiintynyt orkesterien solistina ja kamarimuusikkona ympäri maailmaa, ja hänen ohjelmistonsa ulottuu Bachista romantiikkaan ja aikamme musiikkiin. Säveltäjänä hän esittää mielellään myös omia teoksiaan, kuten tänäkin iltana. Tähtiviulisti Patricia Kopatchinskajan kanssa Say on esiintynyt ja levyttänyt duona jo pitkään. Muihin Sayn pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat viulisti Maxim Vengerov, sellisti Nikolas Alstaedt, mezzosopraano Marianne Crebassa sekä Minetti- ja Modigliani-kvartetit.

Say on sekä Schleswig-Holsteinin musiikijuhlien että Gstaadin Menuhin-festivaalin residenssitaiteilija konserttikaudella 2025–26, jonka aikana hän esiintyy mm. Camerata Salzburgin ja NDR Radiophilharmonien kanssa. Residenssiin kuuluu myös tilaustöitä säveltäjä-Saylta.

Fazıl Sayn diskografia kattaa yli 50 levyä, joista mainittakoon kriitikoilta kiitosta saanut Beethovenin pianosonaattien kokonaislevytys ja Bachin Goldberg-muunnelmat.

Kun säveltäjä Aribert Reimann vieraili Ankarassa 1986, hän kuuli sattumalta 16-vuotiaan turkkilaispianistin esiintymisen ja hehkutti pianistiystävälleen David Levinelle: ”Sinun on kuunneltava hänen soittoaan – poika soittaa kuin paholainen!” Fazıl Sayn (s. 1970) ura on kestänyt nyt miltei 30 vuotta, ja sinä aikana hän on koskettanut laajoja yleisöjä ainutlaatuisella ja välittömällä esiintymistyylillään.

Say on esiintynyt orkesterien solistina ja kamarimuusikkona ympäri maailmaa, ja hänen ohjelmistonsa ulottuu Bachista romantiikkaan ja aikamme musiikkiin. Säveltäjänä hän esittää mielellään myös omia teoksiaan, kuten tänäkin iltana. Tähtiviulisti Patricia Kopatchinskajan kanssa Say on esiintynyt ja levyttänyt duona jo pitkään. Muihin Sayn pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat viulisti Maxim Vengerov, sellisti Nikolas Alstaedt, mezzosopraano Marianne Crebassa sekä Minetti- ja Modigliani-kvartetit.

Say on sekä Schleswig-Holsteinin musiikijuhlien että Gstaadin Menuhin-festivaalin residenssitaiteilija konserttikaudella 2025–26, jonka aikana hän esiintyy mm. Camerata Salzburgin ja NDR Radiophilharmonien kanssa. Residenssiin kuuluu myös tilaustöitä säveltäjä-Saylta.

Fazıl Sayn diskografia kattaa yli 50 levyä, joista mainittakoon kriitikoilta kiitosta saanut Beethovenin pianosonaattien kokonaislevytys ja Bachin Goldberg-muunnelmat.

Kun säveltäjä Aribert Reimann vieraili Ankarassa 1986, hän kuuli sattumalta 16-vuotiaan turkkilaispianistin esiintymisen ja hehkutti pianistiystävälleen David Levinelle: ”Sinun on kuunneltava hänen soittoaan – poika soittaa kuin paholainen!” Fazıl Sayn (s. 1970) ura on kestänyt nyt miltei 30 vuotta, ja sinä aikana hän on koskettanut laajoja yleisöjä ainutlaatuisella ja välittömällä esiintymistyylillään.

Say on esiintynyt orkesterien solistina ja kamarimuusikkona ympäri maailmaa, ja hänen ohjelmistonsa ulottuu Bachista romantiikkaan ja aikamme musiikkiin. Säveltäjänä hän esittää mielellään myös omia teoksiaan, kuten tänäkin iltana. Tähtiviulisti Patricia Kopatchinskajan kanssa Say on esiintynyt ja levyttänyt duona jo pitkään. Muihin Sayn pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat viulisti Maxim Vengerov, sellisti Nikolas Alstaedt, mezzosopraano Marianne Crebassa sekä Minetti- ja Modigliani-kvartetit.

Say on sekä Schleswig-Holsteinin musiikijuhlien että Gstaadin Menuhin-festivaalin residenssitaiteilija konserttikaudella 2025–26, jonka aikana hän esiintyy mm. Camerata Salzburgin ja NDR Radiophilharmonien kanssa. Residenssiin kuuluu myös tilaustöitä säveltäjä-Saylta.

Fazıl Sayn diskografia kattaa yli 50 levyä, joista mainittakoon kriitikoilta kiitosta saanut Beethovenin pianosonaattien kokonaislevytys ja Bachin Goldberg-muunnelmat.

Kun säveltäjä Aribert Reimann vieraili Ankarassa 1986, hän kuuli sattumalta 16-vuotiaan turkkilaispianistin esiintymisen ja hehkutti pianistiystävälleen David Levinelle: ”Sinun on kuunneltava hänen soittoaan – poika soittaa kuin paholainen!” Fazıl Sayn (s. 1970) ura on kestänyt nyt miltei 30 vuotta, ja sinä aikana hän on koskettanut laajoja yleisöjä ainutlaatuisella ja välittömällä esiintymistyylillään.

Say on esiintynyt orkesterien solistina ja kamarimuusikkona ympäri maailmaa, ja hänen ohjelmistonsa ulottuu Bachista romantiikkaan ja aikamme musiikkiin. Säveltäjänä hän esittää mielellään myös omia teoksiaan, kuten tänäkin iltana. Tähtiviulisti Patricia Kopatchinskajan kanssa Say on esiintynyt ja levyttänyt duona jo pitkään. Muihin Sayn pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat viulisti Maxim Vengerov, sellisti Nikolas Alstaedt, mezzosopraano Marianne Crebassa sekä Minetti- ja Modigliani-kvartetit.

Say on sekä Schleswig-Holsteinin musiikijuhlien että Gstaadin Menuhin-festivaalin residenssitaiteilija konserttikaudella 2025–26, jonka aikana hän esiintyy mm. Camerata Salzburgin ja NDR Radiophilharmonien kanssa. Residenssiin kuuluu myös tilaustöitä säveltäjä-Saylta.

Fazıl Sayn diskografia kattaa yli 50 levyä, joista mainittakoon kriitikoilta kiitosta saanut Beethovenin pianosonaattien kokonaislevytys ja Bachin Goldberg-muunnelmat.

Kun säveltäjä Aribert Reimann vieraili Ankarassa 1986, hän kuuli sattumalta 16-vuotiaan turkkilaispianistin esiintymisen ja hehkutti pianistiystävälleen David Levinelle: ”Sinun on kuunneltava hänen soittoaan – poika soittaa kuin paholainen!” Fazıl Sayn (s. 1970) ura on kestänyt nyt miltei 30 vuotta, ja sinä aikana hän on koskettanut laajoja yleisöjä ainutlaatuisella ja välittömällä esiintymistyylillään.

Say on esiintynyt orkesterien solistina ja kamarimuusikkona ympäri maailmaa, ja hänen ohjelmistonsa ulottuu Bachista romantiikkaan ja aikamme musiikkiin. Säveltäjänä hän esittää mielellään myös omia teoksiaan, kuten tänäkin iltana. Tähtiviulisti Patricia Kopatchinskajan kanssa Say on esiintynyt ja levyttänyt duona jo pitkään. Muihin Sayn pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat viulisti Maxim Vengerov, sellisti Nikolas Alstaedt, mezzosopraano Marianne Crebassa sekä Minetti- ja Modigliani-kvartetit.

Say on sekä Schleswig-Holsteinin musiikijuhlien että Gstaadin Menuhin-festivaalin residenssitaiteilija konserttikaudella 2025–26, jonka aikana hän esiintyy mm. Camerata Salzburgin ja NDR Radiophilharmonien kanssa. Residenssiin kuuluu myös tilaustöitä säveltäjä-Saylta.

Fazıl Sayn diskografia kattaa yli 50 levyä, joista mainittakoon kriitikoilta kiitosta saanut Beethovenin pianosonaattien kokonaislevytys ja Bachin Goldberg-muunnelmat.

Kun säveltäjä Aribert Reimann vieraili Ankarassa 1986, hän kuuli sattumalta 16-vuotiaan turkkilaispianistin esiintymisen ja hehkutti pianistiystävälleen David Levinelle: ”Sinun on kuunneltava hänen soittoaan – poika soittaa kuin paholainen!” Fazıl Sayn (s. 1970) ura on kestänyt nyt miltei 30 vuotta, ja sinä aikana hän on koskettanut laajoja yleisöjä ainutlaatuisella ja välittömällä esiintymistyylillään.

Say on esiintynyt orkesterien solistina ja kamarimuusikkona ympäri maailmaa, ja hänen ohjelmistonsa ulottuu Bachista romantiikkaan ja aikamme musiikkiin. Säveltäjänä hän esittää mielellään myös omia teoksiaan, kuten tänäkin iltana. Tähtiviulisti Patricia Kopatchinskajan kanssa Say on esiintynyt ja levyttänyt duona jo pitkään. Muihin Sayn pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat viulisti Maxim Vengerov, sellisti Nikolas Alstaedt, mezzosopraano Marianne Crebassa sekä Minetti- ja Modigliani-kvartetit.

Say on sekä Schleswig-Holsteinin musiikijuhlien että Gstaadin Menuhin-festivaalin residenssitaiteilija konserttikaudella 2025–26, jonka aikana hän esiintyy mm. Camerata Salzburgin ja NDR Radiophilharmonien kanssa. Residenssiin kuuluu myös tilaustöitä säveltäjä-Saylta.

Fazıl Sayn diskografia kattaa yli 50 levyä, joista mainittakoon kriitikoilta kiitosta saanut Beethovenin pianosonaattien kokonaislevytys ja Bachin Goldberg-muunnelmat.

Principen att föra samman högklassiga musiker för en regelbunden orkesterverksamhet förblir livskraftig än idag. Under sina över 140 verksamhetsår har Helsingfors stadsorkester uruppfört majoriteten av Jean Sibelius symfoniska produktion under tonsättarens egen ledning. Orkestern fortsätter att framföra sin egen tids musik i form av beställningar av såväl internationella som inhemska tonsättare. 

Helsingfors stadsorkester består för närvarande av 102 musiker och når årligen över 110.000 lyssnare. Den har fått en viktig position som ett av Helsingfors-bornas kulturkapital. Stadsorkesterns arbete berör även dem som av orsak eller annan inte kan komma till konserterna i Musikhuset. Förutom att göra internationella turnéer uppträder orkestern i varierande sammansättningar runtom Helsingfors, erbjuder barn och ungdom möjlighet att uppträda, och når via sitt mångsidiga publikarbete olika specialgrupper. Orkestern har inviterat för tredje gången en hel åldersgrupp – alla i Helsingfors år 2020 födda barn – att bli orkesterns fadderbarn. I verksamheten får fadderbarnen med familj avnjuta musik i sju års tid. 

HKO Screen -sändningarna visas på internet och består av konserten samt intervjuer som ger bakgrundsinformation som för lyssnaren närmare det klingande musikverkets födelseprocess. 

Helsingfors stadsorkester konstnärligt ledarteam består av Jukka-Pekka Saraste, chefdirigent och konstnärlig ledare, Pekka Kuusisto, första gästdirigent och konstnärlig medledare, och Anna Thorvaldsdottir, residenstonsättare.