Ohjelma

Johannes Brahmsin (1833–1897) säveltäjänura sai lentävän lähdön, kun Robert Schumann julisti hänet sinfonian seuraavaksi suurmieheksi, uudeksi Beethoveniksi. Lausunto oli hätiköity ja kohtalokas: vaikka Brahms oli kieltämättä karismaattinen virtuoosi, säveltäjänä hänen näyttönsä pohjautuivat ainoastaan esiintyjänuran sytykkeisiin; sonaatteihin, lauluihin ja kamarikappaleisiin. Ylistyskirjoitus asetti nupullaan olevalle nuorelle kohtuuttomat paineet, jotka hellittivät vasta kun luvattu sinfonia valmistui – yli 20 vuotta myöhemmin. 

Alun perin sinfoniaan tarkoitetuista materiaaleista Brahms sävelsi useita teoksia. Pianokonsertto nro 1 d-mollissa (1858) on niistä ensimmäinen, joskin aluksi siitä piti tulla sonaatti kahdelle pianolle. Teos sai alkunsa vuonna 1854 pian sen jälkeen, kun Schumann naarattiin Rein-joesta mielisairaalaan. Kun Schumannin kuolema alkoi näyttää vääjäämättömältä, Brahms muutti sonaattihankkeen sinfoniaksi, eräänlaiseksi jäähyväislahjaksi ystävälle ja mentorille. Suunnitelma kaatui kunnianhimoonsa, mutta lopulta sonaatin ja sinfonian aineksista syntyi historian ehkä sinfonisin pianokonsertto. 

Kolmiosaisen konserton kohtalokkuus peilaa Brahmsin sisäisiä myrskyjä. Ensiosaa leimaa Schumannin hukuttautumisyrityksen ja kuoleman tuottama tuska. Toinen osa laulaa rakkautta ja lämpöä leskelle Clara Schumannille. Finaalissa kaikuu Beethovenin jättiläismäinen varjo, jonka kanssa Brahmsin kamppailu oli vasta alkanut. 

Sauli Zinovjev (s. 1988) nousi suuren yleisön tietoisuuteen orkesteriteoksella Batteria (2016). Tämän jälkeen hän on säveltänyt useita muita orkesteriteoksia sekä soolokonserttoja ja kamarimusiikkia, jota esitetään ympäri maailmaa. Syksyllä 2025 Sinfonia Lahti kantaesitti häneltä tilatun teoksen Fade Out.

Nyt kantaesitettävä sinfonia Taste of Metal (2023–25) on syntynyt Helsingin kaupunginorkesterin, Oslon filharmonikkojen ja Pariisin orkesterin yhteistilauksesta. Säveltäjä kertoo:

”’Parhaimmillaan teoksessa on kaikki. Yhdessä hetkessä koko elämä.’ Tämä ajatus on muovannut lähestymistapaani musiikkiini jo ennen kuin tiesin, että myös ikoninen Gustav Mahler oli päätynyt jokseenkin samankaltaiseen oivallukseen. Halu luoda kokonainen universumi ei ole pelkkä filosofia, vaan voima, joka ajaa luovuuttani suorastaan pakonomaisella intensiteetillä.

Tähänastinen sävellystuotantoni kulminoituu ensimmäiseen sinfoniaani, Taste of Metaliin (Metallin maku). Sävellystä pohjustava inspiraatio kumpuaa Markus Copperin teoksista: hänen läpitunkevat, jännitteiset veistoksensa huokuvat vaaraa, raakaa voimaa ja syvää tietoisuutta ihmiselämän hauraudesta. Samassa hengessä Taste of Metal hohkaa kauneutta ja julmuutta yhtä aikaa. Sinfonia koostuu neljästä osasta low (matala), flow (virtaus), glow (hehku) ja blow (isku), jotka muodostavat kaaren maan syvyyksistä virtaavaan liikkeeseen ja sisäisestä palamisesta räjähtävään purkautumiseen. Teoksen ytimessä metalli ei ole vain ääni, vaan myös paino ja veren karvas vivahde.”

Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari ja taiteellinen johtaja Jukka-Pekka Saraste (s. 1956) on vakiinnuttanut asemansa yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä kapellimestareista. Heinolassa syntynyt ja viulistina uransa aloittanut Saraste tunnetaan monipuolisuudestaan sekä syvällisestä ja eheästä musiikillisesta näkemyksestään. Sarasteella on erityisen vahva yhteys Beethovenin, Brucknerin, Šostakovitšin, Stravinskin ja Sibeliuksen teoksiin, ja hän on kansainvälisesti tunnustettu Mahler-tulkinnoistaan.

Helsingin kaupunginorkesterin taiteellisen johtoryhmän vetäjänä Saraste korostaa musiikin kulttuurista ja yhteisöllistä merkitystä: ”Sinfoniaorkesteri jaettujen elämysten tuottajana on arvokas ja hieno kokoonpano, jonka laadusta me jokainen orkesterissa haluamme pitää huolta.”

Saraste on työskennellyt Radion sinfoniaorkesterin, Toronton sinfoniaorkesterin, Kölnin WDR-sinfoniaorkesterin, Oslon filharmonikkojen ja Skotlannin kamariorkesterin ylikapellimestarina. Lisäksi hän on säännöllinen vierailija maailman huippuorkesterien johdossa. Saraste on toiminut BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailijana ja johtanut viime konserttikausilla muun muassa Pariisin orkesteria, Lontoon Philharmonia-orkesteria, Zürichin Tonhalle-orkesteria, Berliinin Staatskapellea sekä Clevelandin orkesteria, Bostonin, Chicagon ja San Franciscon sinfoniaorkestereita sekä New Yorkin filharmonikkoja.

Saraste pitää tärkeänä uransa alussa olevien muusikoiden valmennusta ja mentorointia. Hän on perustanut LEAD!-säätiön, jonka kansainvälisiä orkesteriprojekteja on toteutettu muun muassa Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa ja Bulgariassa. Vuonna 2020 hän perusti vuosittaisen Fiskars Summer Festival -tapahtuman foorumiksi sekä suomalaisille että kansainvälisille taiteilijoille, jotta nämä voivat välittää kokemustaan seuraavalle muusikkosukupolvelle.

Jukka-Pekka Saraste on palkittu ansioistaan musiikin alalla Pro Finlandia -mitalilla, säveltaiteen valtionpalkinnolla ja Suomen Leijonan komentajamerkillä.

”Musiikki ei ole lakannut kiehtomasta minua. Vuosikymmentenkin jälkeen joillain teoksilla – myös sellaisilla, joita olen kuullut useasti ja soittanut sitäkin säännöllisemmin – on pahamaineiset, kylmiä väreitä nostattavat kohdat, jotka koskettavat ja sykähdyttävät aina yhtä vahvasti. Tällaisiin lukeutuu Brahmsin d-mollipianokonserton ensiosan F-duuritaite”, illan solisti kuvaa suhdettaan Brahmsin konserttoon.

Itävaltalainen Rudolf Buchbinder (s. 1946) on vuosien saatossa ilahduttanut henkevillä ja vastaansanomattomilla pianomusiikin tulkinnoillaan. Yli 60 vuotta kestäneellä urallaan hän on syventänyt tulkintojaan monista klassikoista: Beethovenin pianosonaatit hän on esittänyt monia kymmeniä kertoja ja levytyksiäkin sonaateista on kertynyt useita.

Buchbinder pitää arvossa tutustumista historiallisiin nuottiteksteihin. Pianistin kotikirjastossa on yli 39 eri nuottieditiota Beethovenin sonaateista sekä muun muassa tänä iltana kuultavan Brahmsin konserton käsikirjoituksen kopio. Beethovenin 250-vuotisjuhlavuonna säveltäjän Diabelli-muunnelmat saivat Buchbinderin aloitteesta rinnalleen yhdentoista nykysäveltäjän, kuten Lera Auerbachin, Brett Deanin, Jörg Widmannin, omat muunnelmat. Buchbinder levytti hankkeen otsikolla Diabelli Project (2020).

Buchbinderilla on Wienissä kunniajäsenyys filharmonisessa orkesterissa ja Gesellschaft der Musikfreundessa, Wiener Konzerthausgesellschaftissa sekä Wienin sinfoniaorkesterissa. Hän on itävaltalaisen Grafenegg-festivaalin taiteellinen johtaja.

Kun Robert Kajanus perusti orkesterin Helsinkiin kesällä vuonna 1882, hänen kunnianhimoinen suunnitelmansa oli kerätä kaupungin parhaat muusikot ja ulkomailta palkatut soittajat yhteen ja tarjota helsinkiläisille elämyksiä suurten säveltäjien mestariteoksista viikoittaisilla konserteilla 36 soittajan voimin.  

Periaate huippumuusikoiden säännöllisestä orkesteritoiminnasta on pysynyt elinvoimaisena näihin päiviin saakka. Yli 140 toimintavuotensa aikana Helsingin kaupunginorkesteri on kantaesittänyt valtaosan Jean Sibeliuksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän itsensä johdolla ja jatkaa oman aikansa musiikin esittämistä tilaamalla teoksia sekä kansainvälisiltä että kotimaisilta säveltäjiltä. 

Vuosittain yli 110 000 kuulijaa tavoittava, nykyisellään 102 muusikon vahvuinen Helsingin kaupunginorkesteri on kasvanut tärkeäksi osaksi helsinkiläisten kulttuurillista pääomaa. Kaupunginorkesterin työ koskettaa niitäkin, jotka syystä tai toisesta eivät pääse konsertteihin Musiikkitaloon. Kansainvälisten kiertueiden lisäksi orkesteri esiintyy erilaisissa kokoonpanoissa eri puolilla Helsinkiä sekä tarjoaa lapsille ja nuorille esiintymismahdollisuuksia ja tavoittaa erityisryhmiä monipuolisen yleisötyön kautta. Orkesteri on kutsunut nyt jo kolmatta kertaa kokonaisen ikäluokan – tällä kertaa kaikki vuonna 2020 syntyneet helsinkiläislapset – nauttimaan musiikista perheineen seitsemän vuoden ajan orkesterin kummilapsina.   

Verkossa sekä suorina että jälkilähetyksinä nähtävät HKO Screen -konsertit sekä taustoittavat haastattelut tuovat katsojan entistäkin lähemmäksi soivan taideteoksen syntyprosessia. 

Orkesterin ohjelmiston taiteellisesta suunnittelusta vastaa syksystä 2023 alkaen kolmihenkinen taiteellinen johtotiimi, jonka muodostavat ylikapellimestari, taiteellinen johtaja Jukka-Pekka Saraste, päävierailija ja toinen taiteellinen johtaja Pekka Kuusisto ja vuosittain vaihtuva residenssisäveltäjä, joka kaudella 25/26 on säveltäjä Anna Thorvaldsdottir.