
Information op. 90 (2024) 11'
Pianokonsertto nro 2 g-molli op. 16 (1912–1913) 31'
Sinfonia nro 6 h-molli op. 74 "Pateettinen" (1893) 45'
Cecilia Damströmin (s. 1988) teosten aiheita ruokkivat ihmis- ja yhteiskuntaa ravistelevat kysymykset. ”Elämme maailmassa, jossa on valtavasti yhteiskunnallisia ja ympäristöongelmia, ja minulla on tarve osallistua keskusteluun”, Damström sanoo. Teemojen kirjo on laaja: esimerkiksi Nixus (2020) käsittelee mielenterveysongelmia, Wasteland (2022) pikamuotia ja Teosto-palkinnolla vuonna 2022 palkittu ICE (2021) jäätiköiden sulamista.
Information (2024) pureutuu informaatiovaikuttamiseen. Teos rakentuu morsekoodista ja sävelkorkeuksiksi muunnetuista englanninkielisistä sanoista, kuten Truth, Lies, Fear, Blame, War, Peace, Unity, United ja Humanity. Kymmenminuuttisen kappaleen aikana orkesteri vyöryttää yli 47 000 nuottia, mikä kuvastaa sosiaalisen median (dis)informaatiovirran tauotonta tulvaa. Damström kertoo:
”Natsien propagandajohtaja Josef Goebbelsin kerrotaan sanoneen lähes 100 vuotta sitten: ’Toista valhetta tarpeeksi monta kertaa, niin siitä tulee totuus.’ Valitettavasti hän näyttää olleen oikeassa tähän päivään asti, kuten maailmanpolitiikassa näkyy. Kun luin Jessikka Aron kirjan Putinin trollit ja Naomi Kleinin kirjan Kaksoisolento, tajusin, miten disinformaatiota käytetään ihmisten jakamiseen. Minulle tuli yllätyksenä, miten jotkut maat käyttävät satoja miljoonia dollareita vuodessa väärän tiedon levittämiseen. Musiikilla on ainutlaatuinen kyky yhdistää meitä, ja tätä kykyä tarvitsemme kipeämmin kuin koskaan nykyisen polarisoituneen ilmapiirin keskellä.”
INFORMATION INFO KNOWLEDGE KNOW INFORMATION DATA TRUTH DATA
INFORMATION INFO KNOWLEDGE KNOW INFORMATION
TRUTH LIES FEAR BLAME LIES ANGER TRUTH LIES TRUTH
HOPE EMPATHY HOPE LOVE FEAR LOVE
DATA LIES CONSPIRACY LIES BLAME FEAR CONSPIRACY
ACTION INSPIRATION WAR INSPIRATION PEACE WAR PEACE UNITY UNITED HUMANITY
Pjotr Tšaikovskin (1840–1893) kamppailu seksuaalisen identiteetin kanssa kulminoitui vuonna 1878. Silloin hänen kulissiavioliittonsa nuoreen naisoppilaaseen kaatui ennen kuin se ehti kunnolla alkaa. Hän joutui myöntämään olevansa homoseksuaali, tosin vain itselleen, mutta pakeni silti varmuuden vuoksi skandaalia Sveitsiin ja Italiaan, jotta saisi säveltää rauhassa juoruilta ja vainoilta. Kriisi vapautti Tšaikovskin taiteellisesti aivan uudelle tasolle. Etenkin sinfonioihin ilmestynyt elämäkerrallisuus tarjosi musiikin kerronnalle syvemmän, dramaattisia käänteitä tarjoavan pohjavireen.
Tšaikovskin kolme viimeistä sinfoniaa käsittelee kiellettyä, kohtalonomaista rakkautta, jota yksilön tahdonvoima ei kykene vastustamaan. Kuudes (1893) huipensi trilogian kouriintuntuvasti myös tosielämässä, sillä hän kuoli vain runsas viikko sinfonian kantaesityksen jälkeen. Arveltiin, että hänet olisi joko murhattu tai pakotettu itsemurhaan kostoksi paljastuneesta suhteestaan nuoreen sukulaispoikaan; todennäköisesti hän kuoli kuitenkin äkilliseen koleramyrkytykseen. Runsaat yhteensattumat ovat pitäneet huhut virkeinä näihin päiviin saakka.
Sinfonian lisänimi Pateettinen on Tšaikovskin veljen Modestin keksimä, ja harhaanjohtavasti käännetty. Venäjän kielessä pateettinen ei nimittäin tarkoita mahtipontista tai paatoksellista vaan pikemminkin tunteellista, intohimoista. Roihuavilla rakkauden tunnustuksilla alkava sinfonia päättyy pohjattomaan epätoivoon, kenties jopa kuolemaan.
Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari ja taiteellinen johtaja Jukka-Pekka Saraste (s. 1956) on vakiinnuttanut asemansa yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä kapellimestareista. Heinolassa syntynyt ja viulistina uransa aloittanut Saraste tunnetaan monipuolisuudestaan sekä syvällisestä ja eheästä musiikillisesta näkemyksestään. Sarasteella on erityisen vahva yhteys Beethovenin, Brucknerin, Šostakovitšin, Stravinskin ja Sibeliuksen teoksiin, ja hän on kansainvälisesti tunnustettu Mahler-tulkinnoistaan.
Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana Saraste korostaa suomalaisen musiikkielämän hienoutta. ”Yleisön uteliaisuus uusia teoksia ja musiikissa tapahtuvia ilmiöitä kohtaan on ainutlaatuista. Musiikki ja kulttuuri yleensäkin koetaan tärkeäksi osaksi kykyä ymmärtää elämän arvoituksellisuutta.”
Saraste on työskennellyt Radion sinfoniaorkesterin, Toronton sinfoniaorkesterin, Kölnin WDR-sinfoniaorkesterin, Oslon filharmonikkojen ja Skotlannin kamariorkesterin ylikapellimestarina. Lisäksi hän on säännöllinen vierailija maailman huippuorkesterien johdossa. Saraste on toiminut BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailijana ja johtanut viime konserttikausilla muun muassa Pariisin orkesteria, Lontoon Philharmonia-orkesteria, Zürichin Tonhalle-orkesteria, Berliinin Staatskapellea sekä Clevelandin orkesteria, Bostonin, Chicagon ja San Franciscon sinfoniaorkestereita sekä New Yorkin filharmonikkoja.
Saraste pitää tärkeänä uransa alussa olevien muusikoiden valmennusta ja mentorointia. Hän on perustanut LEAD!-säätiön, jonka kansainvälisiä orkesteriprojekteja on toteutettu muun muassa Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa ja Bulgariassa. Vuonna 2020 hän perusti vuosittaisen Fiskars Summer Festival -tapahtuman foorumiksi sekä suomalaisille että kansainvälisille taiteilijoille, jotta nämä voivat välittää kokemustaan seuraavalle muusikkosukupolvelle.
Jukka-Pekka Saraste on palkittu ansioistaan musiikin alalla Pro Finlandia -mitalilla, säveltaiteen valtionpalkinnolla ja Suomen Leijonan komentajamerkillä.
Pianisti Anton Mejias (s. 2001) debytoi soolokonsertissa kahdeksanvuotiaana ja osasi jo kymmenvuotiaana ulkoa Bachin koko Das wohltemperierte Klavierin ensimmäisen kokoelman. Siitä lähtien Mejiaksen Bach-repertuaari on vain paisunut. Mejias tulkitsi Deutsche Grammophonin keltaisissa hohtavalle, keväällä 2025 julkaistulle The Art of Memory -esikoislevylleen Bachin wohltemperierten toisen kokoelman ja sen lomaan kudotut Philip Lasserin 12 preludia. Mejiaksen kantaesitys samaisista Lasserin preludeista keräsi vuolaat kiitokset myös Dresdenin musiikkijuhlilla.
Viime kaudella Mejias soitti Brahmsin toisen pianokonserton Tarmo Peltokosken johtaman Orchestre du National de Toulousen solistina ja Prokofjevin toisen pianokonserton Bukarestin Filarmonica George Enescun kanssa. Hän on soittanut muun muassa Los Angelesin filharmonikoiden, Tampere filharmonian, Manchesterin Hallé-orkesterin, Bremenin saksalaisen kamarifilharmonian ja Latvian kansallisen sinfoniaorkesterin solistina. Hienovaraisen liedlaulun mestarina tunnetun, saksalaisen baritoni Matthias Goernen kanssa Mejias on esittänyt Schubertin Winterreisea ja Schwanengesangia mm. Toulousen Théatre du Capitolessa, Lontoon Wigmore Hallissa, Amsterdamin Muziekgebouw’ssa sekä parivaljakon Etelä-Amerikan-resitaalikiertueella.
Mejias on saavuttanut kärkisijan Viotti-pianokilpailussa ja Nordic Piano Competitionissa. Lisäksi hänelle myönnettiin vuoden 2024 Musikfest Bremen -palkinto. Mejias on opiskellut Philadelphian maineikkaassa Curtis Institute of Musicissa Gary Graffmanin ja Ignat Solzhenitsynin ohjauksessa.
Periaate huippumuusikoiden säännöllisestä orkesteritoiminnasta on pysynyt elinvoimaisena näihin päiviin saakka. Yli 140 toimintavuotensa aikana Helsingin kaupunginorkesteri on kantaesittänyt valtaosan Jean Sibeliuksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän itsensä johdolla ja jatkaa oman aikansa musiikin esittämistä tilaamalla teoksia sekä kansainvälisiltä että kotimaisilta säveltäjiltä.
Vuosittain yli 100 000 kuulijaa tavoittava, nykyisellään 102 muusikon vahvuinen Helsingin kaupunginorkesteri on kasvanut tärkeäksi osaksi helsinkiläisten kulttuurillista pääomaa. Kaupunginorkesterin työ koskettaa niitäkin, jotka syystä tai toisesta eivät pääse konsertteihin Musiikkitaloon. Orkesteri esiintyy erilaisissa kokoonpanoissa eri puolilla Helsinkiä sekä tarjoaa lapsille ja nuorille esiintymismahdollisuuksia ja tavoittaa erityisryhmiä monipuolisen yleisötyön kautta. Orkesterin vuonna 2000 käynnistämä kummilapsitoiminta on laajentunut koko Helsingin laajuiseksi Kulttuurin kummilapset -toiminnaksi.
Helsingin lisäksi orkesteri tavoittaa monipuolisesti myös kansainvälisiä yleisöjä konsertoimalla ulkomailla ja levyttämällä aktiivisesti. Verkossa sekä suorina että jälkilähetyksinä nähtävät HKO Screen -konsertit sekä taustoittavat haastattelut tuovat katsojat ympäri maailman lähemmäs soivan taideteoksen syntyprosessia.
Orkesterin ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana on toiminut vuodesta 2023 alkaen Jukka-Pekka Saraste. Kausilla 2026–2028 päävierailijan paikan täyttää orkesteri itse ilman kapellimestaria soitettavilla konserteilla, joiden ohjelmistosta vastaavat muusikot itse.
Pekka Kauppinen
Kreeta-Julia Heikkilä
Lina Leikola
Eija Hartikainen
Katariina Jämsä
Maiju Kauppinen
Kati Kuusava
Elina Lehto
Ilkka Lehtonen
Jani Lehtonen
Kari Olamaa
Petri Päivärinne
Kalinka Pirinen
Elina Viitasaari
Sirkku Helin
Anna Tanskanen
Anna-Leena Haikola
Kamran Omarli
Teija Kivinen
Liam Mansfield
Teppo Ali-Mattila
Eva Ballaz
Heini Eklund
Matilda Haavisto
Linda Hedlund
Krista Rosenberg
Ángeles Salas Salas
David Seixas
Virpi Taskila
Julien Malait
Torsten Tiebout
Lotta Poijärvi
Petteri Poijärvi
Aulikki Haahti-Turunen
Kaarina Ikonen
Tiila Kangas
Ulla Knuuttila
Carmen Moggach
Mariette Reefman
Markus Sallinen
Hajnalka Standi-Pulakka
Ezra Woo
Lauri Kankkunen
Tuomas Ylinen
Saara Särkimäki
Nadja Barrow
Jaani Helander
Veli-Matti Iljin
Jaakko Rajamäki
Ilmo Saaristo
Pekka Smolander
Tommi Wesslund
Ville Väätäinen
Oskari Hänninen
Johane Gonzalez Seijas
Paul Aksman
Eero Ignatius
Tuomo Matero
Adrian Rigopulos
Svenja Dose
Hannu Perttilä
Jussi Jaatinen
Nils Rõõmussaar
Samuel Buron-Mousseau
Luz Sedeño
Heikki Nikula
Ilkka Marttila
Xavi Castelló Aràndiga
Mikael Sandström
Pasi Suomalainen
Jani Niinimäki


www.helsinginkaupunginorkesteri.fi
helsinki.philharmonic@hel.fi
Helsingin kaupunginorkesteri
Musiikkitalo, Mannerheimintie 13 A, Helsinki
PL 10403, 00099 Helsingin kaupunki